Matinkylän Monitoimitalon, eli ”Monarin” nuorisonohjaaja Aija-Maarit Puistola tekee työtään suurella intohimolla ja omalla persoonallaan. Nuorten rakastama Monari on suosittu harjoittelupaikka Kanneljärven Opiston nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoiden keskuudessa. Aija kertoo näkemyksistään nuorisotyön nykyilmiöihin; digitalisaatioon, jalkautuvaan työhön, nuorten moninaisuuteen ja alueelliseen yhteistyöhön.  

”Kaikkea muuta kuin bilistä”

”Kaikkea muuta kuin bilistä” nauraa Aija-Maarit Puistola kysyttäessä millaista hänen työnsä Matinkylän monitoimitalolla, eli kavereiden kesken ”Monarilla” on. Aijan vastauksessa voi kuulla ironiaa menneiden vuosikymmenten mielikuvasta, jossa nuoriso-ohjaajat notkuvat ”nutalla” bilistä pelaillen tai pahimmassa tapauksessa tupakkapaikalla nuorten kanssa hengaillen. Tällainen käsitys nuorisoalan töistä on tuskin koskaan ollut todellisuutta, ja nykypäivänä sille ei voi kuin nauraa. Niin kaukana se on siitä vaativasta ja monipuolisesta työstä mitä Aijan kaltaiset koulutetut ammattilaiset tekevät.  

”Ihan kaikki mitä me täällä tehdään, pohjautuu toimintasuunnitemaan” kuvailee Aija tavoitteellista työtään. Nuorten ohjaamisen lisäksi muutama vuosi sitten valmistuneen Aijan työpäivät täyttyvät koulutuksilla ja tiiviillä yhteydenpidolla alueen muiden toimijoiden, kuten koulujen, kanssa. Tyypillinen työpäivä alkaa sähköpostien lukemisella ja tiimipalaverilla, jossa käydään läpi tulevan päivän sisältö.

Matinkylän Monitoimitalon korkealaatuisista tiloista löytyy myös tämä elokuvasali

”Me mennään sinne missä nuoret on”

Aija kertoo, että tulevaisuudessa nuorisotyötä tehdään entistä enemmän toimitilojen ulkopuolella. Tästä murroksesta kertoo myös ammatillisen perustutkinnon tittelin toinen osa; yhteisöohjaaja. ”Meidän työ ei rajoitu enää tähän taloon, vaan ollaan osa asuinaluetta poliisien, järjestöjen, kauppojen ja koulujen kanssa”.

Aijan kuvaama murros liittyy nuorten muuttuviin vapaa-ajanviettotapoihin ja pk-seudulla myös kasvaviin reviireihin. Espooossa ja Helsingissä asuvien nuorten liikkumisalueet ovat kasvaneet valtavasti vuonna 2017 valmistuneen länsimetron myötä. Matinkylän Monarilla käy nuoria aina metroradan toisesta päästä Vuosaaresta asti.

Useat nuoret viettävät aikaansa kauppakeskuksissa, kuten kiven heiton päässä Monarilta sijaitsevassa Isossa-Omenassa. ”Me mennään sinne missä nuoret on”, kuvailee Aija työtään nuorisonohjaajana. ”Jos meillä on hiljaista täällä, niin saatetaan lähteä tekemään jalkautuvaa työtä vaikka Isoon-Omenaan tai muihin paikkoihin, joissa nuoret hengailevat”.

Vuonna 2017 valmistunut länsimetro on kasvattanut pääkaupunkiseudun nuorten reviiriä huomattavasti.

Jalkautuva nuorisotyö vaatii rohkeutta ja tilannetajua

Me saatetaan lähestyä sellaisia nuoria, jotka ovat yksin tai näyttävät ”haahuilevan” ympäriinsä. - Aija-Maarit Puistola

Jalkautuva työ on yksi nuorisoalan kasvavista painopisteistä. Vaikka liikkuvalle nuorisotyölle on Espoossa myös kokonaan omat toimintonsa, on jalkautuminen nuorten pariin myös osa kaikkien toimipaikoissa työskentelevien arkea.

”Me mennään työparin kanssa vaikka kauppakeskukseen. Me etsitään nuoria ja luetaan sitä heidän välistä ilmapiiriä, siinä pitää olla tilannetajua. Me saatetaan lähestyä sellaisia nuoria, jotka ovat yksin tai näyttävät ”haahuilevan” ympäriinsä. Meillä on Nuori Espoo -vaatteet ja avainkortit mukana, jotta nuoret tunnistaa meidät” kuvailee Aija jalkautuvaa työtä.

”Mennään rohkeasti morjestamaan nuoria, kerrotaan keitä me ollaan ja kysytään, että miksi olette täällä, kun meillä on hienot tilat, joissa harrastaa. Osa nuorista kertoo oma-aloitteisesti mitä heille kuuluu. Täytyy oppia suhtautumaan siihen, että välillä vastaanotto on tosi nihkeä. Siitä ei saa lannistua, vaan pitää jatkaa nuorten lähestymistä vastoinkäymisistä riippumatta. Työllä on tuloksia, sillä osa nuorista tulee näiden kohtaamisten jälkeen meille eri aktiviteettien pariin” kertoo Aija.   

Some ei syrjäytä kokkikerhoa

Toinen kasva ilmiö nuorisoalalla on digitalisaatio ja nuorten siirtyminen kasvokkaiskontaktista verkkoon. Aija kertoo, että nuorten suosimat sovellukset elävät jatkuvasti. On snapchattia, instagramia ja tiktokia. Viimeisimpien sovellusten perässä on pysyttävä, jotta dialogi nuorten kanssa on mahdollista.

”Siellä voi olla vaikka meikäläinen pupufiltterillä kehottamassa tulemaan moikkaamaan” -Aija-Maarit Puistola

Myös työntekijöillä pitää olla mielenkiintoa digijuttuihin. ”Nuoret haistaa heti, jos meitä ei kiinnosta heidän käyttämät välineet”, kertoo Aija. Monarin nuoriso-ohjaajat saavat käyttää luovuuttaan tuottaessaan sisältöjä somekanaviin. ”Me tuodaan somessa meille kasvot. Siellä voi olla vaikka meikäläinen pupufiltterillä kehottamassa tulemaan moikkaamaan” kuvailee Aija digitaalista yhteydenpitoa nuorten kanssa.

Somella on myös lieveilmiönsä. Aija kertoo, että nuoret tulevat toisinaan kertomaan nettikiusaamisesta. Koulutetulla nuoriso-ohjaajalla on valmiudet tukea nuorta tilanteen vaatimalla tavalla ja ohjata nuori kertomaan asiasta turvalliselle aikuiselle. Me puhutaan nuorille esimerkiksi siitä, miten reagoidaan kuviin, joita jotkut lähettelee pyytämättä. Käydään läpi sovellusten ikärajoja ja muuta” kuvailee Aija somen vaikutusta jokapäiväiseen työhön.    

Vaikka digitalisaatio etenee kovaa vauhtia, näkee Aija myös tulevaisuudessa suuren tarpeen tilojen sisällä tehtävään ”perinteiseen nuorisotyöhön”. Tästä hyvä esimerkki on se, että kokkikerho pitää pintansa nuorten ykkössuosikkina vuosi toisensa jälkeen. Myös tulevaisuuden nuoret kaipaavat aitoa läsnäoloa ja inhimillistä vuorovaikutusta turvallisten aikuisten seurassa.   

Pride-kahviloita ja esteettömyyttä

Monikulttuurisuus on tulevaisuuden painopistealue myös nuorisotyössä. ”Kaikenlainen moninaisuus on rikkautta” kuvailee Aija näkemyksiään ja jatkaa: ”Meidän ammattilaisten täytyy pystyä kunnioittamaan jokaisen ihmisen taustaa. Jos osaat olla kunnioittava tai arvostava nuorta kohtaan, niin nuoret kyllä opettaa sulle esimerkiksi heidän kulttuuristaan asioita, kuten vaikka eri juhlapäiviin liittyviä käytäntöjä”.

Espoossa tehdään työtä myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten eteen. Keskiviikkoisin Espoon keskuksessa on Pride -kahvila, johon pääsee juttelemaan kahvikupin ääressä työntekijöiden läsnä ollessa. ”Ihan jokainen saa tulla meidän tiloihin omana itsenään. Jos nuorten kanssa on syntynyt luottamussuhde, voivat he tulla juttelemaan sulle myös omaa identiteettiä koskevista asioistaan” kertoo Aija.  

Moninaisuuden kunnioittaminen ei pysähdy monikulttuurisuuteen tai seksuaalivähemmistöihin. Matinkylän Monarilla mietitään parhaillaan esimerkiksi miten tilasta tehtäisiin mahdollisimman esteetön. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa ihan jokainen lapsi ja nuori tuntee olonsa tervetulleeksi.

Työ, jossa saa olla oma itsensä

Nuoriso-ohjaajan työtä tekevän pohjakoulutus on tyypillisimmin nuoriso- ja yhteisöohjaajan perustutkinto tai sosionomi. Sosionomitaustainen Aija-Maarit ihailee ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden kollegoidensa luontevaa otetta nuorten kanssa kommunikointiin.

”Mä tykkään tosi paljon ammatilliselta puolelta tulevien otteesta nuoriin. He osaavat nähdä asiat todella hyvin nimenomaan nuorten kannalta” kuvailee Aija kollegoidensa ammattitaitoa.  

Aija kertoo, että esimiestehtäviin tulee olla korkeakoulututkinto, mutta muuten Matinkylän työtehtävissä ei tehdä linjanvetoa koulutuksen perusteella, vaan kaikki nuoriso-ohjaajat tekevät samoja juttuja. ”Tätä työtä tehdään ennen kaikkea omalla luonteella” painottaa Aija. Hän kannustaa erilaisia persoonia hakemaan opiskelemaan nuoriso- ja yhteisöohjaajiksi. Tärkeintä on aito halu olla nuorten kasvun ja kehityksen tukena. ”Tärkeintä on olla se aikuinen nuoren rinnalla niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä. Kaiken oppii ja tätä työtä tehdään luonteella. Tässä työssä saa todella olla oma itsensä” kuvailee Aija nuorisoalaa.

Alalle hakeutuvalla on hyvä olla mukautumiskykyä ja tahtoa kehittää itseään. Aija kertoo, että ala sopii henkilöille, jotka haluavat päivittää osaamistaan myös koulusta valmistumisen jälkeen.

”Koulussa saa työkalupakin, jota lähdetään kehittämään ja täydentämään koko loppu uran ajan. Kävin itse viime syksynä päivittämässä osaamistani Espanjassa järjestetylle sateenkari-kurssilla” kertoo Aija.

Kysyttäessä Aijalta lopuksi mikä nuoriso-ohjaajan työssä on parasta, tulee vastaus empimättä. ”Parasta on se, kun nuori tulee sanomaan, että kiitos, kun olet siinä. Viimeksi eilen eräs nuori laittoi päänsä olkapäälleni, ja totesi, että ihanaa, kun sulle voi puhua näistä asioista. Nuorilta tuleva aito palaute saa mut uskomaan siihen, että teen työtä, jolla on tarkoitus.” päättää Aija keskustelun