Ajankohtaista

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet ammatillisessa koulutuksessa 2020

25.2.2020 9:00:00 / by Pauliina Kalanti

Ammatilliset oppilaitokset voivat järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeita osana sekä yhteishaun että jatkuvan haun opiskelijavalintaa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden ensisijainen tarkoitus on tukea soveltuvien hakijoiden pääsyä koulutukseen - ei karsia opiskelijoita pois.
 
Vuodesta 2019 saakka tietyillä koulutusaloilla on kuitenkin ollut mahdollista jättää hakija valitsematta  tutkintoon tai osaamisalalle (ns. sora-tutkinnot) antamalla hänelle pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 valintapistettä. On myös olemassa koulutuksia, joihin opiskelijat valitaan pelkästään pääsy- ja soveltuvuuskokeiden perusteella. Jos hakemaasi koulutukseen järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskoe, varmista etukäteen, mikä näistä on kyseessä:
  1. Vapaaehtoinen pääsy- ja soveltuvuuskoe, josta voi saada lisäpisteitä ja parantaa mahdollisuuksiaan päästä koulutukseen
  2. Pakollinen alalle soveltuvuutta mittaava pääsy- ja soveltuvuuskoe (nk. Sora-tutkinnot, kuten kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto), jonka rinnalla opiskelijavalintaan vaikuttaa myös mm. peruskoulun päättötodistus.
  3. Pääsy- ja soveltuvuuskoe, jonka perusteella opiskelijavalinta tehdään täysin (mm. jotkin tanssi-, musiikki- ja sirkusalan sekä liikunnanohjauksen ja lentokoneasennuksen perustutkintokoulutukset).
Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestäminen on edelleen koulutuksenjärjestäjän oman harkinnan varassa: jos soveltuvuuskoetta ei järjestetä, opiskelijavalinnat tehdään yhteishaun muun pisteytyksen perusteella.
 

Miksi hakijoita karsitaan soveltuvuuskokeella?

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet eivät lähtökohtaisesti ole karsivia, vaan niiden tarkoituksena on antaa hakijalle mahdollisuus omien vahvuuksien esille tuomiseen. Joillakin aloilla pääsy- ja soveltuvuuskoetta käytetään kuitenkin tämän lisäksi karsimaan alalle soveltumattomat hakijat pois koulutuksesta.

 

Karsivien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tarpeellisuutta perustellaan ensisijaisesti asiakasturvallisuudella: jos koulutukseen valitaan opiskelijoita, joilla on hyvät valmiudet opiskella ja työskennellä alalla, saadaan lopulta työelämään osaavampia työntekijöitä.

 

On kuitenkin myös hakijan etu, että hänen soveltuvuutensa alalle varmistetaan jo hakuvaiheessa. Aina ei itse osaa arvioida opiskelun ja haaveissa olevan ammatin vaatimuksia. Opinto-ohjaajan tuki hakuvaiheessa ja hyvin suunniteltu ja toteutettu pääsy- ja soveltuvuuskoe varmistavat, että nuori voi luottavaisin mielin alkaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan ilman pelkoa opintojen keskeytymisestä väärän alavalinnan vuoksi.

 

 

Mitä pääsy- tai soveltuvuuskoe kertoo?

On hyvä muistaa, että hakijan voi jättää valitsematta vain, jos hän on selvästi soveltumaton alalle. Tällaista päätöstä ei tehdä kevein perustein. Alalle soveltumattomuus ei yleensä ole pysyvä asia: yhteishaun hakijat ovat pääsääntöisesti juuri peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden valmiudet opiskella ja työskennellä haastavissa turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä voivat vielä kehittyä.

 

Unelmien ammatista ei välttämättä tarvitse luopua hylkäävän pääsy- tai soveltuvuuskokeen vuoksi. Koulutuksenjärjestäjän on perusteltava hylkäävä opiskelijaksi ottamisen päätös ja ohjattava tarvittaessa hakija sopivampaan koulutukseen – tai kehittämään niitä valmiuksia, joita vahvistamalla alalle soveltuvuus voi myöhemmin varmistua.

 

Millaisia pääsy- ja soveltuvuuskokeet ovat?

Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun ja opiskelijavalinnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi Opetushallitus on määritellyt valintakoeryhmät ja niihin liittyvät valintakoeaihiot: tämän tarkoitus on varmistaa, että saman alan oppilaitoksissa opiskelijavalinnat tehdään yhtenäisin kriteerein. Keväällä 2020 ei kuitenkaan ole käytössä järjestelmää, joka siirtäisi yhdessä oppilaitoksessa suoritetun kokeen pisteet toisten saman alan oppilaitosten käyttöön.

 

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon pääsy- ja soveltuvuuskokeessa arvioidaan

  • hakijan aloitteellisuutta ja vastuullisuutta
  • sosiaalisuutta ja itsensä ilmaisemista
  • ongelmanratkaisutaitoa

    Lisäksi pääsy- ja soveltuvuuskokeen yhteydessä tarkistetaan lisäksi, ettei opiskelijalla ole terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyviä esteitä opiskeluun.

 ryhmätehtävä

Kasvatus- ja ohjausalan pääsy- ja soveltuvuuskokeissa hakijan sosiaalisia taitoja voidaan testata esimerkiksi ryhmätehtävillä.

 

Jokainen koulutuksenjärjestäjä päättää itse, millaisilla tehtävillä opiskelijan soveltuvuutta arvioidaan. Pääsykokeessa voi olla esimerkiksi ryhmätehtäviä, haastatteluita sekä erilaisia päättely- ja ongelmanratkaisutehtäviä.

 

Hyväksytystä pääsy- ja soveltuvuuskokeesta hakija saa 1-10 p. Mikäli opiskelija saa 0 p. hän ei voi tulla valituksi kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutukseen. Valitsematta jättämisestä tehdään hallintopäätös, jos hakija sitä pyytää. Päätös on valituskelpoinen.

 

Vinkki: Jos haet useaan saman alan oppilaitokseen, osallistu aina 1. hakutoiveesi oppilaitoksen pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen ja varmista muista oppilaitoksista, hyväksyvätkö he toisessa oppilaitoksessa suoritetun pääsy- ja soveltuvuuskokeen pisteet!

 

Kanneljärven Opiston kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon nuoriso- ja yhteisöohjauksen sekä varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan yhteinen yhteishaun pääsy- ja soveltuvuuskoe järjestetään 7.5.2020.

Kaikki hakijat kutsutaan kokeeseen ja kokeeseen osallistuminen on pakollista (opiskelija ei voi tulla valituksi, jos hän ei osallistu pääsy- ja soveltuvuuskokeeseen Kanneljärven Opistossa). Samana päivänä järjestetään myös jatkuvan haun pääsy- ja soveltuvuuskoe.

 

 

 

Lisää aiheesta

Opintopolku: Pääsy- ja soveltuvuuskokeet ammatilliseen koulutukseen

Asetus opiskelijaksiottamisen perusteista 699/2017

Asetus 161/2019 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusopiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta

 

Topics: Kasvatus- ja ohjausala, Ammatillinen koulutus, Yhteistyökumppaneille, Yhteishaku2020

Pauliina Kalanti

Written by Pauliina Kalanti