Ajankohtaista

Pääsy- ja soveltuvuuskokeet ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa

5.3.2019 klo 21.25.40 / by Pauliina Kalanti

Kevään 2019 yhteishaussa koulutuksenjärjestäjillä on jälleen oikeus käyttää opiskelijavalinnassa karsivia pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Tämä tarkoittaa, että hakija, joka selvästi ei ole soveltuva kyseiselle alalle, voidaan jättää valitsematta koulutukseen antamalla hänelle 0 pistettä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

 

Julkisessa keskustelussa eniten huomiota on herättänyt sosiaali- ja terveysalan koulutus. Asetusmuutos koskee kuitenkin kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (ns. lainsäädännön SORA-tutkinnot).

 

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestäminen on edelleen koulutuksenjärjestäjän oman harkinnan varassa: jos soveltuvuuskoetta ei järjestetä, opiskelijavalinnat tehdään yhteishaun muun pisteytyksen perusteella.

 

Miksi hakijoita karsitaan soveltuvuuskokeella?

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden tarpeellisuutta perustellaan ensisijaisesti asiakasturvallisuudella: jos koulutukseen valitaan opiskelijoita, joilla on hyvät valmiudet opiskella ja työskennellä alalla, saadaan lopulta työelämään osaavampia työntekijöitä.

 

On kuitenkin myös hakijan etu, että hänen soveltuvuutensa alalle varmistetaan jo hakuvaiheessa. Aina ei itse osaa arvioida opiskelun ja haaveissa olevan ammatin vaatimuksia. Opinto-ohjaajan tuki hakuvaiheessa ja hyvin suunniteltu ja toteutettu pääsy- ja soveltuvuuskoe varmistavat, että nuori voi luottavaisin mielin alkaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan ilman pelkoa opintojen keskeytymisestä väärän alavalinnan vuoksi.

 

Mitä pääsy- tai soveltuvuuskoe kertoo?

On hyvä muistaa, että hakijan voi jättää valitsematta vain, jos hän on selvästi soveltumaton alalle. Tällaista päätöstä ei tehdä kevein perustein. Alalle soveltumattomuus ei yleensä ole pysyvä asia: yhteishaun hakijat ovat pääsääntöisesti juuri peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden valmiudet opiskella ja työskennellä haastavissa turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä voivat vielä kehittyä.

 

Unelmien ammatista ei välttämättä tarvitse luopua hylkäävän pääsy- tai soveltuvuuskokeen vuoksi. Koulutuksenjärjestäjän on perusteltava hylkäävä opiskelijaksi ottamisen päätös ja ohjattava tarvittaessa hakija sopivampaan koulutukseen – tai kehittämään niitä valmiuksia, joita vahvistamalla alalle soveltuvuus voi myöhemmin varmistua.

 

Millaisia pääsy- ja soveltuvuuskokeet ovat?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut aloittavansa valtakunnallisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden valmistelun. Toistaiseksi kokeiden sisältö ja toteutus vaihtelevat jonkin verran eri oppilaitoksissa.

 

Kanneljärven Opisto järjestää karsivan soveltuvuuskokeen kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon nuoriso- ja yhteisöohjauksen sekä varhaiskasvatuksen ja perhetyön osaamisalalle hakeville. Osaamisalojen yhteinen soveltuvuuskoe järjestetään 7.5.2019. Kaikki kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutukseen yhteishaussa hakeneet kutsutaan soveltuvuuskokeeseen.

 

Koe muodostuu hakijan aloitteellisuutta ja vastuullisuutta sekä sosiaalisuutta ja itsensä ilmaisemista mittaavista ryhmä- ja yksilötehtävistä. Pääsy- ja soveltuvuuskokeen yhteydessä tarkistetaan lisäksi, ettei opiskelijalla ole terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyviä esteitä opiskeluun.

 

Hyväksytystä pääsy- ja soveltuvuuskokeesta hakija saa 1-10 p. Mikäli opiskelija saa 0 p. hän ei voi tulla valituksi kasvatus- ja ohjausalan perustutkintokoulutukseen.

 

Lisää aiheesta

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 8.2.2019

Asetus 161/2019 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusopiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta

 

Topics: Kasvatus- ja ohjausala, Yhteistyökumppaneille

Pauliina Kalanti

Written by Pauliina Kalanti